Lapinporokoirauros Peltsa, Pälli, Lellipentu jne. hurmasi emäntänsä syntymänsä hetkellä 22.7.06. Kirkkaan punainen nenä johdatti huutavan kuopuksen Senna-emän turviin. Nenän väri vaihtui sovinnaisemmaksi, mutta tarkkuus on säilynyt. Metsään mentiin ensimmäisen kerran yhdeksänviikkoisena, kun viimeinenkin veli poistui uusien ihmistensä luo. Taapero on kasvanut runsaassa vuodessa nulikaksi, joka mieluummin pistää nenän maahan, mutta ilmasta haistellaan myös sen verran tehokkaasti, että ensimmäinen lajimme on haku.

Herkkähaukkuinen nuorukainen ujosteli välillä isoon ääneen ihmisille puhumista, mutta ongelma meni ohi muutamassa viikossa. Kokeisiin vaadittava ikä täyttyy tätä kirjoitettaessa huomenna, mutta saattaapi mennä seuraaviin kärrykeleihin, ennen kuin tilaisuus kokeisiin osallistumiseen aukenee.

Vauhtia nuorella miehellä riittää ja ihanalla tavalla myös halua tehdä työtä yhdessä ohjaajan kanssa. Haemme varmuutta ja rauhallisuutta työskentelyyn pitkillä etsintäharjoituksilla ja iän (toivottavasti!) tasaavalla vaikutuksella. Jälkeäkin on tarkoituksena kokeilla jossain vaiheessa. Ja Peltsasta ihmiset on toiseksi parasta. Ekana on riekkuminen Kuru-siskon ja muiden leikkiin lähtevien kanssa.

Takaisin OSEn koiria sivulle